Kategoria: Taltuta stressi

Ihmissuhteet ja hyvinvointi – Miten ihmiset ympärilläsi vaikuttavat jaksamiseesi?

Ihmissuhteet vaikuttavat hyvinvointiimme

Oletko koskaan huomannut, kuinka tietyssä seurassa olo kevenee ja mieli kirkastuu – ja toisinaan taas yksi viesti tai tapaaminen voi vetää mielen matalaksi koko päiväksi? Ihmissuhteet ovat erittäin olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Ne vaikuttavat siihen, miten jaksamme, miten palaudumme ja millä tavoin näemme itsemme. Tässä kirjoituksessa sukellamme siihen, miten toiset ihmiset vaikuttavat meihin ja miten sinä voit rakentaa suhteita, jotka tekevät hyvää.

Jatka artikkeliin Ihmissuhteet ja hyvinvointi – Miten ihmiset ympärilläsi vaikuttavat jaksamiseesi?

Itsemyötätunto ja jaksaminen – ole itsesi puolella arjen keskellä

Jaksamisesta puhutaan paljon. Hyvä niin, mutta usein se keskustelu pyörii vinkkien, keinojen ja aikataulutuksen ympärillä – miten ehtiä enemmän, palautua tehokkaammin tai nukkua paremmin. Harvemmin puhutaan siitä, miten jaksamisen ytimessä on myös tapa, jolla suhtaudut itseesi silloinkin, kun et jaksa.

Tässä kirjoituksessa sukelletaan siihen, miten itsemyötätunto toimii jaksamisen tukipilarina, miksi lempeys ei ole mukavuudenhalua, vaan viisas tapa kohdata inhimillisyys. Saat myös konkreettisia vinkkejä siihen, miten harjoitella itsemyötätuntoa osaksi arkea – erityisesti silloin, kun voimavarat ovat vähissä.

Jatka artikkeliin Itsemyötätunto ja jaksaminen – ole itsesi puolella arjen keskellä

Pääse eroon dopamiinikoukusta – kokeile luonnollisia keinoja

”Mä katon vielä yhden jakson tätä sarjaa, sitten menen nukkumaan.” ”Oiskohan se uusin mallisto jo nettikaupassa? Tai ehkä siellä on jotain muuta kivaa, jota en huomannut viimeksi.” ”Mä aloitin juuri tän raportin kirjoittamisen, mutta voinhan mä vähän kurkata, onko instagramissa jotain mielenkiintoista.”

Tuntuvatko nämä ajatukset tai vastaavanlaiset tutuilta ja usein mieleen pompsahtavilta? Tai ehkä tutumpi kuvio on useamman yhdistelmä? Pari jaksoa vielä suosikkisarjaa samalla kun herkuttelet sipseillä ja selaat instagramissa uusimpia postauksia. Veikkaan, että tämä on tuttua useammalle meistä kuin uskoisimmekaan. Ja kaiken taustalla voi olla dopamiinikoukku.

Tässä artikkelissa pureudumme dopamiinin rooliin ja siihen, miten päästä irti dopamiinikoukusta luonnollisin keinoin.

Jatka artikkeliin Pääse eroon dopamiinikoukusta – kokeile luonnollisia keinoja

Kuuluuko treenin väsyttää? Näin kohotat kuntoasi järkevästi

Monet meistä haluavat kohottaa kuntoaan, mutta eivät välttämättä tiedä, miten sen voisi tehdä järkevästi ja turvallisesti. Kunnosta kannattaa pitää huolta joka iässä, mutta kun ikää kertyy, oman liikekyvyn ja voiman kehittäminen on entistä tärkeämpää. Ruuhkavuosien keskellä puolestaan saattaa tuntua siltä, että aikaa ei riitä omasta kehosta huolehtimiseen. Silloin on hyvä muistaa, että kun pidät huolta omasta kunnostasi, jaksat paremmin vastuut ja velvollisuudet ja jopa rentoutuminen voi olla helpompaa. Tämä blogiartikkeli tarjoaa vinkkejä järkevään ja turvalliseen kunnonkohotukseen.

Jatka artikkeliin Kuuluuko treenin väsyttää? Näin kohotat kuntoasi järkevästi

Kuukautiskierto ja liikunta: hyödynnä kehosi rytmi

Nainen sivulankussa metsässä puiden keskellä. Vihreät trikoot ja löysä puuvillainen pitsipaita. Taustalla järvimaisema. Tunnelma kannustaa luonnonmukaiseen liikkumiseen kuukautiskierron mukaan.

Elämä muodostuu lukemattomista sykleistä ja rytmeistä. Vuorokaudella on oma rytminsä, kuu kiertää radallaan omaan tahtiinsa, vuodenajat vaihtuvat. Myös naisen keho käy läpi erilaisia syklejä. Näistä yksi  merkittävä on kuukautiskierto, joka rytmittää naisen elämää. Kuukautiskierron normaalina pituutena pidetään 24–38 vuorokautta. On kuitenkin tavallista, että oman kierron pituus saattaa vaihdella muutamilla päivillä. Kuukautiskierron eri vaiheet vaikuttavat hormonitasapainoon ja kehon toimintoihin eri tavoin. Tämän vuoksi kannattaa kokeilla liikunnan ja treenien sovittamista yhteen kuukautiskierron kanssa.

Jatka artikkeliin Kuukautiskierto ja liikunta: hyödynnä kehosi rytmi

Leuka jumissa? Hyvästi stressileuka: 7 +x vinkkiä leuan rentoutukseen

Nainen maksaa sängyssä stressileuka peiton alla piilossa toivoen leuan rentoutumista

Onko sinulla leuka jumissa?

Tiesitkö, että hampaiden kuuluu olla yhdessä vain syödessä? Muuten on leuka jumissa! En minäkään tiennyt nuorena laulunopiskelijana. Aika paljon muutakin olen matkan varrella oppinut. Edellisessä blogitekstissäni annoin käytännön omahoito-ohjeita purentalihasten rentouttamiseen. Ajattelin nyt kirjoittaa bloggauksen, johon kerätään vinkkejä leuan rentouttamiseksi. Aloitan 7+1 vinkillä, ja kun kommentoit artikkelia, lisään vinkkisi tekstiin! Tämä kirjoitus on ikäänkuin muistilista itselleni ja uskon, että siitä on hyötyä myös sinulle!

Ensimmäisen kerran törmäsin purentalihasongelmiin, kun 14-vuotiaana heräsin parvisängyssäni ja haukottelin. Leuka jäi auki. Runttasin sen puoliväkisin kiinni. Neljä purentakisoa ja leukanivelen kulumamuutoksia myöhemmin, leuan rentoutus kuuluu edelleen päivittäiseen arkeeni. Ennen esikoiseni syntymää minulle tehtiin suunnitelma alaleuan siirtoleikkauksesta, jolla ylä- ja alaleuan hammasparit olisi saatu sopimaan paremmin toisiinsa ja suositeltiin botuliinihoitoja.
Jatka artikkeliin Leuka jumissa? Hyvästi stressileuka: 7 +x vinkkiä leuan rentoutukseen

Yliliikkuvat nivelet? 10 helpotuskeinoa nivelten hypermobiliteteettiin

Yliliikkuvat nivelet voivat tuoda yllättäviä haasteita

Oletko ”vempula”, eli onko sinulla yliliikkuvuutta nivelissä? Tunnetko jonkun, jolla on haasteita liiallisen liikkuvuuden  eli nivelten hypermobiliteetin kanssa? Tässä artikkelissa kerron, miten olen oppinut elämään tämän ominaisuuden kanssa, ja mitkä keinot ovat auttaneet minua kivunhallinnassa. Jatka artikkeliin Yliliikkuvat nivelet? 10 helpotuskeinoa nivelten hypermobiliteteettiin

Vireystilan säätely – mitä se on ja miten vireystilaan voi vaikuttaa?

Vireystilan säätely on helppoa

Vireystila vaihtelee päivän aikana jatkuvasti. Aamulla saatamme tarvita hieman apua käynnistymiseen, työpisteen ääressä keskittymiseen, lounaan jälkeiseen uuvahdukseen ja illalla taas kierrosten laskemiseen.

Vireystilan säätely tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että opimme huomaamaan mitä meissä tapahtuu ja tarvittaessa vaikuttamaan omaan oloomme.

Aina tavoitteena ei ole rauhoittuminen. Joskus tarvitsemme lisää energiaa, joskus keskittymistä, joskus lepoa – ja joskus voi olla parasta olla yrittämättä muuttaa oloa lainkaan.

Oma vireystila vaikuttaa siihen, miten jaksamme keskittyä, kuinka reagoimme ympärillämme tapahtuviin asioihin, miten siedämme painetta ja millaiselta tekeminen tuntuu. Vireystilan säätely onkin paljon muuta kuin vain stressaantuneen kehon rauhoittamista.

Tässä artikkelissa pohditaan vireystilan säätelyä ennen kaikkea käytännön kautta: miten vireystilaa voi oppia tunnistamaan ja millä tavoin siihen voi vaikuttaa.

Jatka artikkeliin Vireystilan säätely – mitä se on ja miten vireystilaan voi vaikuttaa?

Asu kehossasi ja vältä myötätuntuntouupumus

myötätuntouupumus voidaan välttää pysymällä uskollisena itselle

Julkaistu ensimmäisen kerran 3.2.2017 Päivitettty 11.5.2019

Avaan tässä omaa kasvutarinaani myötätuntouupumuksen rajamailta auttamisen ammattilaiseksi. Kirjoitan auttamisen ansasta ja oikein auttamisesta. Samat oikein auttamisen lainalaisuudet pätevät kaikissa ihmissuhteissa toimimiseen. Olit sitten tukena läheiselle tai asiakkaalle. Toivottavasti saat näistä ajatuksista näkökulmaa ihmissuhteissa olemiseen ja erityisesti itsessäsi pysymiseen samalla, kun tuet muita.

Jatka artikkeliin Asu kehossasi ja vältä myötätuntuntouupumus