Aina ei tarvitse levätä – myös liike auttaa palautumisessa ja vireystilan säätelyssä

Tässä kuvassa esimerkki vireystilan säätelystä liikkeen avulla metsäpolulla pellon reunassa kävellen.

Väsyttää. Olo on vähän voimaton ja suunta hukassa.

Ensimmäinen ajatus saattaa olla, että nyt pitäisi levätä. Ehkä mennä hetkeksi sohvalle tai ottaa päiväunet.

Mutta mitä jos et oikeastaan ole uninen?

Silmät eivät lupsu eikä keho varsinaisesti pyydä nukkumaan. Olo on pikemminkin vähän sumuinen, tahmea tai jäsentymätön. Tekemiseen tarttuminen tuntuu vaikealta, mutta paikalleen jääminenkään ei välttämättä tunnu erityisen hyvältä.

Silloin keho ei ehkä kaipaakaan lisää lepoa. Joskus se voi kaivata aktiivista vireystilan säätelyä pienellä määrällä liikettä.

Palautuminenkaan ei aina tarkoita paikallaan olemista

Palautumisesta puhuttaessa ajatukset menevät helposti uneen, lepoon ja tekemisen vähentämiseen. Ne ovatkin palautumisen kannalta olennaisia.

Aktiivisella palautumisella tarkoitetaan kevyttä liikkumista, jonka tarkoituksena ei ole harjoitella kovempaa tai kehittää suorituskykyä vaan antaa keholle lempeää liikettä kuormituksen vastapainoksi.

Se voi olla esimerkiksi:

* rauhallinen pieni kävely
* lempeä liikkuvuusharjoitus
* kehoa kuunteleva pieni vapaa liikehetki
* lyhyt hyppely tai ravistelu

Joskus pieni venytys tai kehon liikuttelu voi olla riittävvä virkistämään kehoa ja mieltä ja palauttamaan aktiivisesti.

Huom! Eihän kuitenkaan tehdä palautumisesta uutta suoritusta, vaan asennoidutaan niin, että sallimme itsellemme selkeyttävän tauon.

Jos olo on jo kuormittunut, aktiivisen palautumisen tarkoitus ei ole lisätä kuormaa vaan auttaa löytämään takaisin hieman tasapainoisempaan oloon.

Tämän vuoksi Kehonhuollon kirjastossakin on hyvin erilaisia harjoituksia eri päiviin.

Kahvi, suklaata, päikkärit vai liikettä?

Kun olo ei ole paras, olo on tahmea, tulee helposti yritettyä säädellä vireystilaa kahvilla, jollain makealla tai haaveilulla päiväunista. Joskus ne osuvat tarpeeseen.

Suklaa ei ole jokaiseen uuvahdukseen käytettynä kovin kestävä ratkaisu. Huomaan usein myös, että kahvikuppi saattaa pistää ajatukset kovemmalle surinalle, mutta ei välttämättä tuo lisää kaipaamaani fokusta.

Otsikon kysymykseen ei ole yhtä valmista kaikkiin hetkiin sopivaa vastausta.

Voit sen sijaan opetella tunnistamaan erilaisia kehollisia vihjeitä.

Jos silmät painuvat kiinni, olet nukkunut todella huonosti ja koko keho tuntuu haluavan vaakatasoon, lepo voi hyvinkin olla juuri sitä, mitä nyt tarvitset.

Jos edellisestä ateriasta on aikaa ja huomaat oikeastaan olevasi nälkäinen, keho saattaakin kaivata ravitsevaa välipalaa.

Tulkitsetko kehon ja mielen alivireyden väsymykseksi?

Joskus väsymykseen auttaa lepoa enemmän aktiivinen palautuminen. Kuvassa nainen nojaa otsaansa kättä vasten.

Tunnistatko tällaisia tilanteita:

* keho tuntuu raskaalta tai jähmeältä
* olo on tahmea etkä saa tartuttua mihinkään
* ajatus kahvista tai jostain makeasta voi hiipiä mieleen
* tekisi mieli päästä hetkeksi pois ruudun äärestä.

Joskus pää ja aivot tuntuvat väsyneiltä, vaikka keho ei varsinaisesti kaipaisi lepoa. Keskittyminen harhailee, ajatukset tuntuvat jumittavan eikä tekemiseen saa otetta.

Tällöin voisi olla kiinnostavaa tutkia oloa uudestaan kehon aktivoinnin jälkeen.

Kokeile liikkua kymmenen minuuttia

Jos et tiedä, kaipaako vireystilasi lepoa vai liikettä, voit lähteä kymmeneksi minuutiksi rauhalliselle kävelylle.

Tästä ei tarvitse tehdä varsinasta treeniä. Liike on tässä vain yksi tapa kokeilla, auttaisiko vireystilan muutos oloa.

Anna katseen liikkua ympäristössä. Huomaa jalkojen liike, hengitys, ilman lämpötila ja se, miltä kehossa tuntuu.

Tunnustele hetken kuluttua:

Mihin suuntaan oloni muuttui?

Jos mieli alkaa selkiytyä ja liike tuntuu hyvältä, voit jatkaa vielä hetken.

Samaa ajatusta voit hyödyntää myös Kehonhuollon kirjastossa: valitse ensimmäinen lyhyt harjoitus sen sijaan, että alat yliajatella ja ratkaista heti täydellisesti, mitä tarvitset. Jo muutamassa minuutissa keho yleensä kertoo, oliko liike tänään oikea suunta.

Jos huomaat väsymyksen lisääntyvän tai kehon kaipaavan selvästi lepoa, voit kokeilla pieniä torkkuja tai rentoutusharjoitusta. Silloinkaan liikekokeilu ei mennyt pieleen – sait lisää tietoa siitä, mitä kehosi juuri tänään tarvitsee ja uni voi tulla paremmin.

Kehotietoisuus ei tarkoita ensimmäisen tuntemuksen tottelemista

Kehon kuunteleminen ymmärretään joskus niin, että meidän pitäisi heti tietää, mitä keho tarvitsee.

Ei tarvitse.

Tämä on minusta jopa vähän vallankumouksellinen ajatus ainakin kaltaiselleni nopean virittymisen ihmiselle. Usein kehon viestejä on nimenomaan tarpeen tutkia kärsivällisemmin ja uskaltaa olla ei tietämisen tilassa.

Voit kokeilla liikettä ja huomata kaipaavasi lepoa. Tai voit ajatella tarvitsevasi lepoa ja huomata, että pieni kävely saikin olon tuntumaan paljon elävämmältä.

Kehotietoisuus ei ole oikeiden vastausten tietämistä. Se on kykyä kokeilla, huomata ja kuunnella, mitä tapahtuu ja tarvittaessa kykyä säädellä vireystilaa kehossa ja mielessä.

Vireystilan säätely voi viedä vain hetken

Vireystilaa nostavan liikkeen ei tarvitse olla tunnin lenkki. Vähemmän voi olla (tässäkin tapauksessa) enemmän

Mitä muuta vireystilan säätely voi olla, kuin kävelyä? Esimerkiksi:

* viisi minuuttia ulkona hengittelyä
* muutama rauhallinen Asahi-liike
* hartioiden ja rintakehän liikuttelua valmiin taukovideon tahtiin
* hetki lattialla oman kehon liikettä kuulostellen.

Olennaisempi kysymys kuin “Pitäisikö minun levätä vai liikkua?”

Voisi olla: “Mikä auttaisi kehoani juuri nyt siirtymään vähän parempaan suuntaan?”

Joskus vastaus on päiväunet.

Joskus se on kävely.

Ja joskus sen saa selville vasta kokeilemalla.

Lyhytkin pysähtyminen, hengityshetki tai kehoa pehmittävä harjoitus voi olla se, mitä kehosi kaipaa. Käy tutustumassa Keho on koti – Kehonhuollon kirjastoon ja kokeile harjoituksia, jotka auttavat pysähtymään kehon äärelle ja säätelemään vireystilaa liikkeen, hengityksen ja levon avulla.

Aloita maksuton kokeilujakso nyt

Hoida kehoa Kehonhuollon kirjaston avulla

Kokeile rauhassa ja päätä vasta sitten.


Mistä sinä tunnistat, kaipaatko lepoa vai liikettä? Onko joskus käynyt niin, että sohvan sijaan vireystilan säätely liikkeen avulla onkin tehnyt olon virkeämmäksi? Kerro kommenteissa 💚

Tämä artikkeli on osa Keho on koti – Kehonhuollon kirjaston blogisarjaa, jossa käsitellään kehonhuoltoa, palautumista ja ja lempeää liikettä arjen tasolla – ilman suorituspaineita.

Tämän vireystilan säätelyä käsittelevän artikkelin sparrauskaverina on hyödynnetty tekoälyä. Sisältö, näkökulmat ja lopulliset muotoilut ovat kirjoittajan omia.

Arkeen palaaminen kehoa kuunnellen – miten siirtymät kuormittavat meitä

Paluu arkeen loman jälkeen saa mietteliääksi

Tunnistatko tämän hetken, kun arkeen palaaminen lähestyy?

Olet vielä lomalla. Kahvi maistuu hyvältä, ehkä istut mökin portailla. Ja sitten, ilman varoitusta, jokin kiristyy niska-hartiaseudussa. Vatsassa tuntuu kummalliselta. Mieli alkaa selata ensi viikon kalenteria. Et ole palannut töihin, mutta kehosi on jo siellä.

Paluu arkeen loman jälkeen ei nimittäin ala siitä hetkestä, kun avaat työpaikan oven tai kirjaudut työsähköpostiin. Se alkaa jo päiviä aiemmin, ja se tuntuu kehossa selvemmin kuin moni tulee ajatelleeksi.

Loman jälkeen arkeen palaaminen on yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä, miten siirtymät kuormittavat meitä: tuleva työarki voi alkaa tuntua kehossa jo silloin, kun ensimmäiset ajatukset töistä hiipivät mieleen.

Tässä kirjoituksessa pohditaan, miksi keho reagoi tilanteeseen, jota ei ole vielä edes ehtinyt tapahtua, ja miten paluu sujuu pehmeämmin, kun sen tekee kehoa kuunnellen. Lopusta löydät myös yhden kysymyksen, joka voi muuttaa tapasi aloittaa arki, sekä konkreettisia keinoja pehmentää siirtymää.

Jatka artikkeliin Arkeen palaaminen kehoa kuunnellen – miten siirtymät kuormittavat meitä

Erityisherkkyys ja keho – kun hermosto reagoi nopeammin kuin muilla

Erityisherkkyys ja keho kulkevat käsi kädessä

Onko sinulle joskus tullut olo, että et ole päivän jälkeen vain väsynyt, vaan koko keho tuntuu käyvän ylikierroksilla? Et ehkä saa kiinni, mistä se johtuu? Äänet tuntuvat teräviltä, ja päivän kiire jää päälle. Monelle juuri keho kertoo ensimmäisenä, että hermosto käy ylikierroksilla.

Silloin kyse ei välttämättä ole siitä, että sinussa olisi jotain vialla. Voi olla, että hermostosi on erityisherkkä ja reagoi nopeammin ja syvemmin kuin monilla muilla.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä erityisherkkyys voi tarkoittaa kehossa, miten se liittyy hermoston säätelyyn enemmän kuin diagnooseihin ja miten herkkää hermostoa voi tukea lempeästi arjessa.

Jatka artikkeliin Erityisherkkyys ja keho – kun hermosto reagoi nopeammin kuin muilla

”Kesällä sitten levätään” – miksi loma ei riitä palautumiseen

Palautuminen alkaa pienistä arjen hetkistä

”Sitten kun tämä projekti loppuu.”

”Sitten kun lapset pääsevät kesälomalle.”

”Sitten kun pääsen mökille.”

Tunnistatko tämän sisäisen litanian? Tarinan, jossa hyvinvointisi alkaa aina jostakin tulevasta hetkestä. Sitten joskus.

Se on yksi tehokkaimmista tavoista pitää itsensä kuormittuneena.

Tässä kirjoituksessa pysähdytään sen äärelle, miksi ”sitten kun” -ajattelu on kehollesi tyhjä lupaus, miksi loma ei riitä palautumiseen, ja mitä voit tehdä jo tänään, ihan keskellä arkea.

Jatka artikkeliin ”Kesällä sitten levätään” – miksi loma ei riitä palautumiseen

Miten stressi tuntuu kehossa – opi tunnistamaan kuormituksen merkit ajoissa

Tunnista kehon merkit ajoissa

Kuva: Unsplash – Tolu Akinyemi

Stressi ei aina näy päällepäin. Se ei tunnu välttämättä dramaattiselta romahdukselta tai selkeältä hälytykseltä. Usein se hiipii kehoon hitaasti, niin hitaasti, että jossain vaiheessa jatkuva jännitys alkaa tuntua normaalilta.

Ja juuri siitä syntyy ongelma: kun keho on tottunut kuormitukseen, me emme enää huomaa sitä.

Tässä artikkelissa pysähdytään tutkimaan, miten keho oikeastaan viestii stressistä, ja millainen on se hengityksen, lihasjännityksen ja hermoston hiljainen kieli, jota voimme oppia lukemaan.

Jatka artikkeliin Miten stressi tuntuu kehossa – opi tunnistamaan kuormituksen merkit ajoissa

Kirjoita kehollesi tilaa – käden liike on kehonhuoltoa

Kirjoittaminen on lempeä tuki stressin lievitykseen

On hetkiä, jolloin kaikki tuntuu olevan levällään. Päässä pyörii ajatuksia, mutta niistä ei oikein meinaa saada kiinni. Keho on jännittynyt, hengitys pinnallista ja mieli levoton. Juuri tällaisissa hetkissä pienelläkin pysähtymisellä voi olla yllättävän suuri vaikutus.

Kirjoittaminen voi olla lempeä tapa rauhoittaa kehoa ja selkeyttää sitä, mitä päässä oikeastaan pyörii. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miksi kirjoittaminen tukee hyvinvointia, ja miten sitä voi lähestyä helposti myös konkreettisten kirjoitustehtävien avulla.

Kirjoittaminen ei vaadi kauniita lauseita, kieliopin hallintaa tai erityistä osaamista. Riittää, että annat itsellesi hetken ja luvan kirjoittaa siitä, mitä juuri nyt on mielessä. Kuten kehonhuolto lievittää kehon jännityksiä, kirjoittaminen voi auttaa avaamaan mielen jumeja ja tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjoittamista voi ajatella myös eräänlaisena mielen kehonhuoltona – pienenä liikkeenä, joka avaa tilaa sekä ajatuksiin että kehoon.

Jatka artikkeliin Kirjoita kehollesi tilaa – käden liike on kehonhuoltoa

Oma hyvinvointi – 5 syytä huolehtia itsestäsi ilman suorituspaineita

Hyvinvoivat keho ja mieli jaksavat kantaa arkea

Hyvinvoinnista puhutaan paljon, joskus jopa niin paljon, että koko aihe alkaa tuntua raskaalta. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisista asioista: siitä, miten voit arjessasi ja miltä kehossa ja mielessä tuntuu. Tässä kirjoituksessa palaamme hetkeksi perusasioiden äärelle ja tarkastelemme viittä syytä, miksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on aidosti tärkeää.

Jatka artikkeliin Oma hyvinvointi – 5 syytä huolehtia itsestäsi ilman suorituspaineita

🌿 Stressi ja närästys – mitä kehossa oikeastaan tapahtuu?

Refluksioireet, närästys ja stressi -blogiartikkelin pääkuva, jossa nainen seisoo selin kivikkoisen aallonmurjan päällä järvimaisemassa

Närästys on monelle tuttu vaiva, mutta harva tulee ajatelleeksi, että stressi ja hermoston tila voivat olla refluksioireiden taustalla. Kun opimme kuulemaan kehon hienovaraisia viestejä, huomaamme usein, että närästys ja stressi eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä – vaan saman kokonaisuuden eri sävyjä.

Tässä artikkelissa sukelletaan siihen, miten stressi ja hermoston ylivireys voivat horjuttaa vatsan ja ruokatorven yhteistyötä. Saatammekin huomata, että keho ei oikeastaan tee virhettä – vaan yrittää viisaasti kertoa, milloin on aika hidastaa ja kokeilla tiettyä tapaa hengittää.

Jatka artikkeliin 🌿 Stressi ja närästys – mitä kehossa oikeastaan tapahtuu?

Asahi-terveysliikunta – hoida kehoa ja mieltä liikkeellä

Tuntuuko joskus siltä, että kehosi kaipaisi liikettä, mutta voimat tai kiinnostus ei riitä kuntosalille tai hikijumppaan? Asahi-terveysliikunta voi olla juuri sitä, mitä kehosi (ja mielesi) kaipaa. Asahi on liikuntamuoto, joka ei vaadi venymistä eikä hikoilua, mutta joka voi silti parantaa liikkuvuuttasi, vähentää kipuja ja rauhoittaa stressaavaa mieltäsi. Asahi-tunteja voit kokeilla muuten myös Kehonhuollon kirjastossa.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä Asahi on, miten se toimii, kenelle se sopii ja miksi sitä kannattaa kokeilla, vaikka et olisi koskaan kuullutkaan siitä aiemmin.

Jatka artikkeliin Asahi-terveysliikunta – hoida kehoa ja mieltä liikkeellä