Talviuinti ja kylmäaltistus – 5 yllättävää hyötyä keholle ja mielelle

Talvi on taas täällä, ja nyt on paras aika aloittaa talviuinti ja kylmäaltistusharjoittelu.

Avantouintikuva: Mika Ruusunen / Unsplash

Olitpa kokenut avantoonkulkija tai vasta harkitsemassa ensimmäistä pulahdusta, muutama vinkki ja muistutus tekee kokemuksesta lempeämmän keholle ja mielelle.

Laskeudun hitaasti veteen. Hetken tuntuu siltä, että hengitys salpaantuu. Kylmä vesi ympäröi minut ja ensimmäinen reaktio on lähteä äkkiä pois. Odotan hetken ja hengittelen rauhallisesti. Hengitän ja lähden liikkeelle. Uin voimakkain vedoin. Kylmää, kylmää, kylmää! Muistutan itseäni hengittämään rauhallisesti. Pari vetoa vielä, ja sitten laiturille. Aah! Mikä ihana kuhina kehossa tuntuukaan! Lämpö ja energia leviää kehooni. Hymy levenee kasvoillani. Taas kerran ylitin itseni. Jatkan päivääni pirteämmällä mielellä.

Suomalaisten suosima avantouinti eli talviuinti

Avantouinti on ollut suomalaisten suosiossa jo pitkään. Tai laajemmin voitaisiin oikeastaan puhua talviuinnista, jolla tarkoitetaan yleensä uimista alle 10 asteen vedessä. Kyseessä ei ole millään tavoin uusi ilmiö. Suomessa kylmällä vedellä on hoidettu oloa jo ainakin 1600-luvulta alkaen. Ensimmäinen talviuintiseura perustettiin 1920-luvulla Helsingissä. Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi avantouinti levisi 80-luvulla, jolloin järjestettiin myös ensimmäiset SM-kilpailut.

Viime vuosina kylmäaltistuksen  suosio on kasvanut entisestään. Moni tietää, että talvi-/avantouinti on terveellistä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tarkemmin, miksi säännöllinen, hallittu kylmäaltistus voi olla hyväksi ihmiselle.

Talviuinti vaikuttaa positiivisesti mieleen

Moni talviuimari on huomannut avannossa käymisen parantavan mielialaa. Avantoon pulahtaminen tuntuu saavan mielihyvähormonit hyrräämään nopeasti. Suomen Ladun 2021 toteuttamassa talviuintikyselyssä 66 % vastanneista kertoi mielenvirkeyden parantuneen, ja 28 % oli todennut olevansa pirteämpi valveilla ollessaan.

Mielialaa parantava vaikutus perustuu kylmän vaikutukseen aivojen välittäjäaineisiin. Uinti kylmässä vedessä vapauttaa aivolisäkkeen endorfiineja. Voimistunut endorfiinien eritys lisää puolestaan mielihyvän tunnetta. Tämä saa aikaan myös sen, että moni uimari kokee jäävänsä ”koukkuun” talviuimiseen.

Mieleen vaikuttaa kohentavasti myös kokemus itsensä ylittämisestä, pystymisestä ja uskaltamisesta. Itsensä ylittäminen puolestaan voi vahvistaa itsetuntoa. Lisäksi monet nauttivat talviuimareiden keskinäisestä yhteisöllisyyden tunteesta, esimerkiksi kun pukukopissa tai saunassa vaihdetaan kuulumisia ja mietitään yhdessä maailman menoa.

Hallitse stressiä paremmin kylmän avulla

Kylmäaltistus parantaa mielenhallintaa ja stressinsietokykyä. Kylmä aiheuttaa kehollemme stressiä, mutta kun kylmään sopeutuu, kestämme kaikenlaista stressiä paremmin. Kylmä tasapainottaa samalla mielen kuohuja. Jos jokin asia tai tilanne aiheuttaa sinulle stressiä, stressihormonitasosi on korkea.

Kun käväiset avannossa, kehosi käyttää stressihormonit lämmöntuotantoon, ja olosi on jälkikäteen rauhallisempi ja tasapainoisempi. Stressitasoja voit säädellä myös erilaisilla läsnäolo- ja hengitysharjoituksilla, joita löydät Kehonhuollon kirjastosta.

Paremmat yöunet talviuinnilla

Monet talviuimarit kertovat nukkuvansa paremmin aloitettuaan avantouinnin. Pelkästään jo se, että stressinsietokykyä ja stressinhallintaa saadaan kylmän veden myötä paremmalle tolalle, näkyy unen laadussa. Monet havaitsevat nukkuvansa paremmin etenkin avannossa käynnin jälkeisenä yönä. Yöunien parantumisen voidaan ajatella liittyvän myös vuorokausirytmiin. Kylmä vesi terävöittää aisteja ja kertoo aivoille, että nyt on aika olla aktiivisia. Kun keho tämän jälkeen rentoutuu, ollaan valmiita lepoon ja uneen.

Koska kylmässä vedessä käynti yleensä piristää, veteen ei välttämättä kannata pulahtaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Toki olemme tässäkin erilaisia, joten sopiva ajankohta selviää vain kokeilemalla.

Kylmäaltistus vaikuttaa suoraan hermoston toimintaan. Kun keho kohtaa kylmän, sympaattinen hermosto aktivoituu hetkellisesti – ja sen jälkeen parasympaattinen hermosto ottaa ohjat, auttaen kehoa rauhoittumaan ja palautumaan. Tämä hermoston joustavuus on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta: keho oppii vaihtamaan aktiivisuuden ja levon tilojen välillä jouhevasti.

Avantouinnissa kylmä vesi stimuloi erityisesti parasympaattista hermostoa, joka auttaa kehoa lepäämään ja korjautumaan. Samalla se edistää rauhallista, levollista oloa – ja valmistaa meitä luonnollisesti uneen. (Lue myös Stressi ja närästys –mitä kehossa oikeasti tapahtuu?)

Kylmäaltistus tukee myös painonhallintaa

Säännöllinen kylmäaltistus ja sen aiheuttama lämmöntuotanto voivat parantaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä aktivoida ruskeaa rasvaa. Ruskean rasvan tehtävänä on tuottaa nopeasti lämpöä. Tätä varten ruskea rasva polttaa tavallista valkoista rasvaa. Aktivoitunut ruskea rasva lisää energian kulutusta ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Se myös välittää aivoille kylläisyyden tunnetta. Säännöllinen oleilu viileässä aktivoi ruskeaa rasvakudosta, joka tuottaa lämpöä ja kuluttaa siten energiaa. Tämän perusteella kylmäaltistuksen voidaan ajatella tukevan painonhallintaa.

Kivut kuriin kylmällä

Kylmä vähentää kipua, oli se sitten äkillistä tai pitkään jatkunutta. Tämä johtuu siitä, että kylmä lisää kipua lievittävän noradrenaliinin ja kipukynnystä nostavan beta-endorfiinin tuotantoa. Talviuinnin on havaittu lieventävän esimerkiksi nivelkipuja.

Moni reumaa sairastava on saanut helpotusta kipuihin käymällä säännöllisesti kylmässä vedessä, ja kylmää on käytetty perinteisesti apuna reuman hoidossa. Jotta talviuinnilla voi olla kipua lievittävä vaikutus, kylmässä vedessä tai avannossa tulisi käydä säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

Luontaiseen kipujen hallintaan on tärkeää pitää huolta myös säännöllisestä koko kehon liikeratojen voitelusta esimerkiksi dynaamisten venytysten tai Asahi-terveysliikunnan avulla. Kokeile nyt maksutta Kehonhuollon kirjaston harjoituksia.

Kenelle talviuinti sopii?

Kylmän suhteen on tärkeää kuunnella itseään, ihmiset sietävät kylmää eri tavoin. Toiset vain pulahtavat kylmässä vedessä, toiset voivat oleskella siellä 15 minuuttia. Säännöllinen kylmäaltistus on hyväksi perusterveelle ihmiselle, oli kyse sitten kylmässä vedessä uimisesta tai lumienkeleiden tekemisestä alasti. Kokeilemalla saat selville, millainen käyntimäärä sopii juuri sinun kehollesi.

Jos et ole varma, sopiiko se sinulle, keskustelethan asiasta ensin lääkärisi kanssa. Älä mene kylmään veteen alkoholin vaikutuksen alaisena tai jos olet flunssainen, kuumeinen tai muuten sairas.

Talviuinti voi olla voimakas ärsyke hermostolle. Jos olet uupunut, palautumassa burn outista tai kehosi tuntuu valmiiksi ylivirittyneeltä, kylmäaltistus ei välttämättä ole paras keino aloittaa hyvinvoinnin tukemista.

Kylmä aktivoi hetkellisesti stressihormonien tuotantoa, mikä voi tuntua kuormittavalta, jos keho ei vielä pysty rauhoittumaan kunnolla jälkikäteen. Lue myös: Asu kehossasi ja vältä myötätuntuntouupumus

Tällöin lempeämmät tavat, kuten rauhoittava hengitys, Asahi-terveysliikunta tai pehmeä aloitus esimerkiksi Kehonhuollon joulukalenterilla, voivat auttaa ensin palauttamaan hermoston tasapainoa – ja vasta sitten kylmäaltistuksesta tulee aidosti palauttavaa. 🌿

👉 Ilmoittaudu tästä maksuttomaan joulukalenteriin

Kokeile kylmäaltistusta kotona