Hyvinvoinnista puhutaan paljon, joskus jopa niin paljon, että koko aihe alkaa tuntua raskaalta. Silti pohjimmiltaan kyse on hyvin yksinkertaisista asioista: siitä, miten voit arjessasi ja miltä kehossa ja mielessä tuntuu. Tässä kirjoituksessa palaamme hetkeksi perusasioiden äärelle ja tarkastelemme viittä syytä, miksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on aidosti tärkeää.
Jatka artikkeliin Oma hyvinvointi – 5 syytä huolehtia itsestäsi ilman suorituspaineita
Talvi on taas täällä, ja nyt on paras aika aloittaa talviuinti ja kylmäaltistusharjoittelu.
Avantouintikuva: Mika Ruusunen / Unsplash
Olitpa kokenut avantoonkulkija tai vasta harkitsemassa ensimmäistä pulahdusta, muutama vinkki ja muistutus tekee kokemuksesta lempeämmän keholle ja mielelle.
Jatka artikkeliin Talviuinti ja kylmäaltistus – 5 yllättävää hyötyä keholle ja mielelleLaskeudun hitaasti veteen. Hetken tuntuu siltä, että hengitys salpaantuu. Kylmä vesi ympäröi minut ja ensimmäinen reaktio on lähteä äkkiä pois. Odotan hetken ja hengittelen rauhallisesti. Hengitän ja lähden liikkeelle. Uin voimakkain vedoin. Kylmää, kylmää, kylmää! Muistutan itseäni hengittämään rauhallisesti. Pari vetoa vielä, ja sitten laiturille. Aah! Mikä ihana kuhina kehossa tuntuukaan! Lämpö ja energia leviää kehooni. Hymy levenee kasvoillani. Taas kerran ylitin itseni. Jatkan päivääni pirteämmällä mielellä.
Närästys on monelle tuttu vaiva, mutta harva tulee ajatelleeksi, että stressi ja hermoston tila voivat olla refluksioireiden taustalla. Kun opimme kuulemaan kehon hienovaraisia viestejä, huomaamme usein, että närästys ja stressi eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä – vaan saman kokonaisuuden eri sävyjä.
Tässä artikkelissa sukelletaan siihen, miten stressi ja hermoston ylivireys voivat horjuttaa vatsan ja ruokatorven yhteistyötä. Saatammekin huomata, että keho ei oikeastaan tee virhettä – vaan yrittää viisaasti kertoa, milloin on aika hidastaa ja kokeilla tiettyä tapaa hengittää.
Jatka artikkeliin 🌿 Stressi ja närästys – mitä kehossa oikeastaan tapahtuu?
Tuntuuko joskus siltä, että kehosi kaipaisi liikettä, mutta voimat tai kiinnostus ei riitä kuntosalille tai hikijumppaan? Asahi-terveysliikunta voi olla juuri sitä, mitä kehosi (ja mielesi) kaipaa. Asahi on liikuntamuoto, joka ei vaadi venymistä eikä hikoilua, mutta joka voi silti parantaa liikkuvuuttasi, vähentää kipuja ja rauhoittaa stressaavaa mieltäsi. Asahi-tunteja voit kokeilla muuten myös Kehonhuollon kirjastossa.
Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä Asahi on, miten se toimii, kenelle se sopii ja miksi sitä kannattaa kokeilla, vaikka et olisi koskaan kuullutkaan siitä aiemmin.
Jatka artikkeliin Asahi-terveysliikunta – hoida kehoa ja mieltä liikkeellä
Oletko koskaan huomannut, kuinka tietyssä seurassa olo kevenee ja mieli kirkastuu – ja toisinaan taas yksi viesti tai tapaaminen voi vetää mielen matalaksi koko päiväksi? Ihmissuhteet ovat erittäin olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. Ne vaikuttavat siihen, miten jaksamme, miten palaudumme ja millä tavoin näemme itsemme. Tässä kirjoituksessa sukellamme siihen, miten toiset ihmiset vaikuttavat meihin ja miten sinä voit rakentaa suhteita, jotka tekevät hyvää.
Jatka artikkeliin Ihmissuhteet ja hyvinvointi – Miten ihmiset ympärilläsi vaikuttavat jaksamiseesi?
Jaksamisesta puhutaan paljon. Hyvä niin, mutta usein se keskustelu pyörii vinkkien, keinojen ja aikataulutuksen ympärillä – miten ehtiä enemmän, palautua tehokkaammin tai nukkua paremmin. Harvemmin puhutaan siitä, miten jaksamisen ytimessä on myös tapa, jolla suhtaudut itseesi silloinkin, kun et jaksa.
Tässä kirjoituksessa sukelletaan siihen, miten itsemyötätunto toimii jaksamisen tukipilarina, miksi lempeys ei ole mukavuudenhalua, vaan viisas tapa kohdata inhimillisyys. Saat myös konkreettisia vinkkejä siihen, miten harjoitella itsemyötätuntoa osaksi arkea – erityisesti silloin, kun voimavarat ovat vähissä.
Jatka artikkeliin Itsemyötätunto ja jaksaminen – ole itsesi puolella arjen keskellä
”Mä katon vielä yhden jakson tätä sarjaa, sitten menen nukkumaan.” ”Oiskohan se uusin mallisto jo nettikaupassa? Tai ehkä siellä on jotain muuta kivaa, jota en huomannut viimeksi.” ”Mä aloitin juuri tän raportin kirjoittamisen, mutta voinhan mä vähän kurkata, onko instagramissa jotain mielenkiintoista.”
Tuntuvatko nämä ajatukset tai vastaavanlaiset tutuilta ja usein mieleen pompsahtavilta? Tai ehkä tutumpi kuvio on useamman yhdistelmä? Pari jaksoa vielä suosikkisarjaa samalla kun herkuttelet sipseillä ja selaat instagramissa uusimpia postauksia. Veikkaan, että tämä on tuttua useammalle meistä kuin uskoisimmekaan. Ja kaiken taustalla voi olla dopamiinikoukku.
Tässä artikkelissa pureudumme dopamiinin rooliin ja siihen, miten päästä irti dopamiinikoukusta luonnollisin keinoin.
Jatka artikkeliin Pääse eroon dopamiinikoukusta – kokeile luonnollisia keinoja
Monet meistä haluavat kohottaa kuntoaan, mutta eivät välttämättä tiedä, miten sen voisi tehdä järkevästi ja turvallisesti. Kunnosta kannattaa pitää huolta joka iässä, mutta kun ikää kertyy, oman liikekyvyn ja voiman kehittäminen on entistä tärkeämpää. Ruuhkavuosien keskellä puolestaan saattaa tuntua siltä, että aikaa ei riitä omasta kehosta huolehtimiseen. Silloin on hyvä muistaa, että kun pidät huolta omasta kunnostasi, jaksat paremmin vastuut ja velvollisuudet ja jopa rentoutuminen voi olla helpompaa. Tämä blogiartikkeli tarjoaa vinkkejä järkevään ja turvalliseen kunnonkohotukseen.
Jatka artikkeliin Kuuluuko treenin väsyttää? Näin kohotat kuntoasi järkevästi
Elämä muodostuu lukemattomista sykleistä ja rytmeistä. Vuorokaudella on oma rytminsä, kuu kiertää radallaan omaan tahtiinsa, vuodenajat vaihtuvat. Myös naisen keho käy läpi erilaisia syklejä. Näistä yksi merkittävä on kuukautiskierto, joka rytmittää naisen elämää. Kuukautiskierron normaalina pituutena pidetään 24–38 vuorokautta. On kuitenkin tavallista, että oman kierron pituus saattaa vaihdella muutamilla päivillä. Kuukautiskierron eri vaiheet vaikuttavat hormonitasapainoon ja kehon toimintoihin eri tavoin. Tämän vuoksi kannattaa kokeilla liikunnan ja treenien sovittamista yhteen kuukautiskierron kanssa.
Jatka artikkeliin Kuukautiskierto ja liikunta: hyödynnä kehosi rytmi
Ovatko päiväsi kiireisiä, tunnetko olosi stressaantuneeksi tai nukuitko yöllä huonosti? Kaipaisitko päivääsi pientä lepohetkeä? Oletko kokeillut syvärentouttavaa jooganidraa?
Jooganidra on vanha syvärentoutusmenetelmä, joka tarjoaa ainutlaatuisen tavan rauhoittaa mieltä, palauttaa kehoa ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Swami Satyananda Saraswati kehitti syvän rentoutumisen, meditaation ja mielenhallinnan periaatteet yhdistävän menetelmän 1960-luvulla halutessaan tarjota helpomman ja tehokkaamman tavan rentoutua. Harjoitus pohjautuu ikivanhaan joogaperinteeseen.
Sana nidra tulee sanskritin kielestä ja tarkoittaa unta, joten jooganidra tarkoittaa kirjaimellisesti joogista unta. Jooganidra ei kuitenkaan ole samanlaista unta kuin se, josta yleensä saamme nauttia öisin. Yksi jooganidran tärkeimmistä tavoitteista on löytää tietoisen rentoutumisen tila, jolloin rentoudumme syvästi, mutta tietoisuus ympäristöstä säilyy. Yhden jooganidraharjoituksen kerrotaan vastaavan useamman tunnin yöunta. Houkuttelevaa, eikö vain?
Jatka artikkeliin Jooganidra: rentoudu ja palaudu helpolla harjoituksella
