Väsyttää. Olo on vähän voimaton ja suunta hukassa.

Ensimmäinen ajatus saattaa olla, että nyt pitäisi levätä. Ehkä mennä hetkeksi sohvalle tai ottaa päiväunet.

Mutta mitä jos et oikeastaan ole uninen?

Silmät eivät lupsu eikä keho varsinaisesti pyydä nukkumaan. Olo on pikemminkin vähän sumuinen, tahmea tai jäsentymätön. Tekemiseen tarttuminen tuntuu vaikealta, mutta paikalleen jääminenkään ei välttämättä tunnu erityisen hyvältä.

Silloin keho ei ehkä kaipaakaan lisää lepoa. Joskus se voi kaivata aktiivista vireystilan säätelyä pienellä määrällä liikettä.

Palautuminenkaan ei aina tarkoita paikallaan olemista

Palautumisesta puhuttaessa ajatukset menevät helposti uneen, lepoon ja tekemisen vähentämiseen. Ne ovatkin palautumisen kannalta olennaisia.

Aktiivisella palautumisella tarkoitetaan kevyttä liikkumista, jonka tarkoituksena ei ole harjoitella kovempaa tai kehittää suorituskykyä vaan antaa keholle lempeää liikettä kuormituksen vastapainoksi.

Se voi olla esimerkiksi:

* rauhallinen pieni kävely
* lempeä liikkuvuusharjoitus
* kehoa kuunteleva pieni vapaa liikehetki
* lyhyt hyppely tai ravistelu

Jos olo on jo kuormittunut, aktiivisen palautumisen tarkoitus ei ole lisätä kuormaa vaan auttaa löytämään takaisin hieman tasapainoisempaan oloon.

Tämän vuoksi Kehonhuollon kirjastossakin on hyvin erilaisia harjoituksia eri päiviin.

Kahvi, suklaata, päikkärit vai liikettä?

Kun olo ei ole paras, olo on tahmea, tulee helposti yritettyä säädellä vireystilaa kahvilla, jollain makealla tai haaveilulla päiväunista. Joskus ne osuvat tarpeeseen.

Suklaa ei ole jokaiseen uuvahdukseen käytettynä kovin kestävä ratkaisu. Huomaan usein myös, että kahvikuppi saattaa pistää ajatukset kovemmalle surinalle, mutta ei välttämättä tuo lisää kaipaamaani fokusta.

Otsikon kysymykseen ei ole yhtä valmista kaikkiin hetkiin sopivaa vastausta.

Voit sen sijaan opetella tunnistamaan erilaisia kehollisia vihjeitä.

Jos silmät painuvat kiinni, olet nukkunut todella huonosti ja koko keho tuntuu haluavan vaakatasoon, lepo voi hyvinkin olla juuri sitä, mitä nyt tarvitset.

Jos edellisestä ateriasta on aikaa ja huomaat oikeastaan olevasi nälkäinen, keho saattaakin kaivata ravitsevaa välipalaa.

Tulkitsetko kehon ja mielen alivireyden väsymykseksi?

Tunnistatko tällaisia tilanteita:

* keho tuntuu raskaalta tai jähmeältä
* olo on tahmea etkä saa tartuttua mihinkään
* ajatus kahvista tai jostain makeasta voi hiipiä mieleen
* tekisi mieli päästä hetkeksi pois ruudun äärestä.

Joskus pää ja aivot tuntuvat väsyneiltä, vaikka keho ei varsinaisesti kaipaisi lepoa. Keskittyminen harhailee, ajatukset tuntuvat jumittavan eikä tekemiseen saa otetta.

Tällöin voisi olla kiinnostavaa tutkia oloa uudestaan kehon aktivoinnin jälkeen.

Kokeile liikkua kymmenen minuuttia

Jos et tiedä, kaipaako vireystilasi lepoa vai liikettä, voit lähteä kymmeneksi minuutiksi rauhalliselle kävelylle.

Tästä ei tarvitse tehdä varsinasta treeniä. Liike on tässä vain yksi tapa kokeilla, auttaisiko vireystilan muutos oloa.

Anna katseen liikkua ympäristössä. Huomaa jalkojen liike, hengitys, ilman lämpötila ja se, miltä kehossa tuntuu.

Tunnustele hetken kuluttua:

Mihin suuntaan oloni muuttui?

Jos mieli alkaa selkiytyä ja liike tuntuu hyvältä, voit jatkaa vielä hetken.

Samaa ajatusta voit hyödyntää myös Kehonhuollon kirjastossa: valitse ensimmäinen lyhyt harjoitus sen sijaan, että alat yliajatella ja ratkaista heti täydellisesti, mitä tarvitset. Jo muutamassa minuutissa keho yleensä kertoo, oliko liike tänään oikea suunta.

Jos huomaat väsymyksen lisääntyvän tai kehon kaipaavan selvästi lepoa, voit kokeilla pieniä torkkuja tai rentoutusharjoitusta. Silloinkaan liikekokeilu ei mennyt pieleen – sait lisää tietoa siitä, mitä kehosi juuri tänään tarvitsee ja uni voi tulla paremmin.

Kehotietoisuus ei tarkoita ensimmäisen tuntemuksen tottelemista

Kehon kuunteleminen ymmärretään joskus niin, että meidän pitäisi heti tietää, mitä keho tarvitsee.

Ei tarvitse.

Tämä on minusta jopa vähän vallankumouksellinen ajatus ainakin kaltaiselleni nopean virittymisen ihmiselle. Usein kehon viestejä on nimenomaan tarpeen tutkia kärsivällisemmin ja uskaltaa olla ei tietämisen tilassa.

Voit kokeilla liikettä ja huomata kaipaavasi lepoa. Tai voit ajatella tarvitsevasi lepoa ja huomata, että pieni kävely saikin olon tuntumaan paljon elävämmältä.

Kehotietoisuus ei ole oikeiden vastausten tietämistä. Se on kykyä kokeilla, huomata ja kuunnella, mitä tapahtuu ja tarvittaessa kykyä säädellä vireystilaa kehossa ja mielessä.

Vireystilan säätely voi viedä vain hetken

Vireystilaa nostavan liikkeen ei tarvitse olla tunnin lenkki. Vähemmän voi olla (tässäkin tapauksessa) enemmän

Mitä muuta vireystilan säätely voi olla, kuin kävelyä? Esimerkiksi:

* viisi minuuttia ulkona hengittelyä
* muutama rauhallinen Asahi-liike
* hartioiden ja rintakehän liikuttelua valmiin taukovideon tahtiin
* hetki lattialla oman kehon liikettä kuulostellen.

Olennaisempi kysymys kuin “Pitäisikö minun levätä vai liikkua?”

Voisi olla: “Mikä auttaisi kehoani juuri nyt siirtymään vähän parempaan suuntaan?”

Joskus vastaus on päiväunet.

Joskus se on kävely.

Ja joskus sen saa selville vasta kokeilemalla.

Lyhytkin pysähtyminen, hengityshetki tai kehoa pehmittävä harjoitus voi olla se, mitä kehosi kaipaa. Käy tutustumassa Keho on koti – Kehonhuollon kirjastoon ja kokeile harjoituksia, jotka auttavat pysähtymään kehon äärelle ja säätelemään vireystilaa liikkeen, hengityksen ja levon avulla.

Aloita maksuton kokeilujakso nyt

Kokeile rauhassa ja päätä vasta sitten.

---

Mistä sinä tunnistat, kaipaatko lepoa vai liikettä? Onko joskus käynyt niin, että sohvan sijaan vireystilan säätely liikkeen avulla onkin tehnyt olon virkeämmäksi? Kerro kommenteissa 💚

Tämä artikkeli on osa Keho on koti – Kehonhuollon kirjaston blogisarjaa, jossa käsitellään kehonhuoltoa, palautumista ja ja lempeää liikettä arjen tasolla – ilman suorituspaineita.

Tämän vireystilan säätelyä käsittelevän artikkelin sparrauskaverina on hyödynnetty tekoälyä. Sisältö, näkökulmat ja lopulliset muotoilut ovat kirjoittajan omia.