Vireystilan säätely – mitä se on ja miten vireystilaan voi vaikuttaa?

Vireystilan säätely on helppoa

Vireystila vaihtelee päivän aikana jatkuvasti. Aamulla saatamme tarvita hieman apua käynnistymiseen tai työpisteen ääressä keskittymiseen, lounaan jälkeen uuvahdukseen ja illalla taas kierrosten laskemiseen.

Vireystilan säätely tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että opimme huomaamaan mitä meissä tapahtuu ja tarvittaessa vaikuttamaan omaan oloomme.

Aina tavoitteena ei ole rauhoittuminen. Joskus tarvitsemme lisää energiaa, joskus keskittymistä, joskus lepoa – ja joskus voi olla parasta olla yrittämättä muuttaa oloa lainkaan.

Oma vireystila vaikuttaa siihen, miten jaksamme keskittyä, kuinka reagoimme ympärillämme tapahtuviin asioihin, miten siedämme painetta ja millaiselta tekeminen tuntuu. Vireystilan säätely onkin paljon muuta kuin vain stressaantuneen kehon rauhoittamista.

Tässä artikkelissa pohditaan vireystilan säätelyä ennen kaikkea käytännön kautta: miten vireystilaa voi oppia tunnistamaan ja millä tavoin siihen voi vaikuttaa.

Jatka artikkeliin Vireystilan säätely – mitä se on ja miten vireystilaan voi vaikuttaa?

Aina ei tarvitse levätä – myös liike auttaa palautumisessa ja vireystilan säätelyssä

Tässä kuvassa esimerkki vireystilan säätelystä liikkeen avulla metsäpolulla pellon reunassa kävellen.

Väsyttää. Olo on vähän voimaton ja suunta hukassa.

Ensimmäinen ajatus saattaa olla, että nyt pitäisi levätä. Ehkä mennä hetkeksi sohvalle tai ottaa päiväunet.

Mutta mitä jos et oikeastaan ole uninen?

Silmät eivät lupsu eikä keho varsinaisesti pyydä nukkumaan. Olo on pikemminkin vähän sumuinen, tahmea tai jäsentymätön. Tekemiseen tarttuminen tuntuu vaikealta, mutta paikalleen jääminenkään ei välttämättä tunnu erityisen hyvältä.

Jatka artikkeliin Aina ei tarvitse levätä – myös liike auttaa palautumisessa ja vireystilan säätelyssä

Arkeen palaaminen kehoa kuunnellen – miksi siirtymät kuormittavat?

Paluu arkeen loman jälkeen saa mietteliääksi

Tunnistatko tämän hetken, kun arkeen palaaminen lähestyy?

Olet vielä lomalla. Kahvi maistuu hyvältä, ehkä istut mökin portailla. Ja sitten, ilman varoitusta, jokin kiristyy niska-hartiaseudussa. Vatsassa tuntuu kummalliselta. Mieli alkaa selata ensi viikon kalenteria. Et ole palannut töihin, mutta kehosi on jo siellä.

Paluu arkeen loman jälkeen ei nimittäin ala siitä hetkestä, kun avaat työpaikan oven tai kirjaudut työsähköpostiin. Se alkaa jo päiviä aiemmin, ja se tuntuu kehossa selvemmin kuin moni tulee ajatelleeksi.

Jatka artikkeliin Arkeen palaaminen kehoa kuunnellen – miksi siirtymät kuormittavat?

Erityisherkkyys ja keho – kun hermosto reagoi nopeammin kuin muilla

Erityisherkkyys ja keho kulkevat käsi kädessä

Onko sinulle joskus tullut olo, että et ole päivän jälkeen vain väsynyt, vaan koko keho tuntuu käyvän ylikierroksilla? Et ehkä saa kiinni, mistä se johtuu? Äänet tuntuvat teräviltä, ja päivän kiire jää päälle. Monelle juuri keho kertoo ensimmäisenä, että hermosto käy ylikierroksilla.

Silloin kyse ei välttämättä ole siitä, että sinussa olisi jotain vialla. Voi olla, että hermostosi on erityisherkkä ja reagoi nopeammin ja syvemmin kuin monilla muilla.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä erityisherkkyys voi tarkoittaa kehossa, miten se liittyy hermoston säätelyyn enemmän kuin diagnooseihin ja miten herkkää hermostoa voi tukea lempeästi arjessa.

Jatka artikkeliin Erityisherkkyys ja keho – kun hermosto reagoi nopeammin kuin muilla

”Kesällä sitten levätään” – miksi loma ei riitä palautumiseen

Palautuminen alkaa pienistä arjen hetkistä

”Sitten kun tämä projekti loppuu.”

”Sitten kun lapset pääsevät kesälomalle.”

”Sitten kun pääsen mökille.”

Tunnistatko tämän sisäisen litanian? Tarinan, jossa hyvinvointisi alkaa aina jostakin tulevasta hetkestä. Sitten joskus.

Se on yksi tehokkaimmista tavoista pitää itsensä kuormittuneena.

Tässä kirjoituksessa pysähdytään sen äärelle, miksi ”sitten kun” -ajattelu on kehollesi tyhjä lupaus, miksi loma ei riitä palautumiseen, ja mitä voit tehdä jo tänään, ihan keskellä arkea.

Jatka artikkeliin ”Kesällä sitten levätään” – miksi loma ei riitä palautumiseen

Miten stressi tuntuu kehossa – opi tunnistamaan kuormituksen merkit ajoissa

Tunnista kehon merkit ajoissa

Kuva: Unsplash – Tolu Akinyemi

Stressi ei aina näy päällepäin. Se ei tunnu välttämättä dramaattiselta romahdukselta tai selkeältä hälytykseltä. Usein se hiipii kehoon hitaasti, niin hitaasti, että jossain vaiheessa jatkuva jännitys alkaa tuntua normaalilta.

Ja juuri siitä syntyy ongelma: kun keho on tottunut kuormitukseen, me emme enää huomaa sitä.

Tässä artikkelissa pysähdytään tutkimaan, miten keho oikeastaan viestii stressistä, ja millainen on se hengityksen, lihasjännityksen ja hermoston hiljainen kieli, jota voimme oppia lukemaan.

Jatka artikkeliin Miten stressi tuntuu kehossa – opi tunnistamaan kuormituksen merkit ajoissa

Piriformiksen venytys – helpota pakarakipua ja iskiasoireita

piriformiksen venytys lattialla

Piriformiksen venytys voi helpottaa pakarakipua ja iskiasoireita yllättävän nopeasti. Piriformis on yksi pakaran syvistä lihaksista, ja sen kireys voi aiheuttaa kipua alaselkään, pakaraan ja jalkaan säteilevästi.

Se kiinnittyy ristiluuhun ja reisuluun päähän.  (Katso kuva.) Piriformiksen venytys voi tuoda helpostusta mm. iskiasvaivoihin, sillä noin 15 % ihmisistä iskiashermo kulkee kyseisen lihaksen läpi ja meillä muillakin aivan piriformiksen vieressä. Myös si-nivelen vaivoissa piriformis on yksi tärkeimmistä venytettävistä. 

Piriformiksen venytys voidaan tehdä monella tapaa. Tässä kaksi suosikkiani ja lopuksi ohjeet myös foam rollerille. Jatka artikkeliin Piriformiksen venytys – helpota pakarakipua ja iskiasoireita

Kirjoita kehollesi tilaa – käden liike on kehonhuoltoa

Kirjoittaminen on lempeä tuki stressin lievitykseen

On hetkiä, jolloin kaikki tuntuu olevan levällään. Päässä pyörii ajatuksia, mutta niistä ei oikein meinaa saada kiinni. Keho on jännittynyt, hengitys pinnallista ja mieli levoton. Juuri tällaisissa hetkissä pienelläkin pysähtymisellä voi olla yllättävän suuri vaikutus.

Kirjoittaminen voi olla lempeä tapa rauhoittaa kehoa ja selkeyttää sitä, mitä päässä oikeastaan pyörii. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miksi kirjoittaminen tukee hyvinvointia, ja miten sitä voi lähestyä helposti myös konkreettisten kirjoitustehtävien avulla.

Kirjoittaminen ei vaadi kauniita lauseita, kieliopin hallintaa tai erityistä osaamista. Riittää, että annat itsellesi hetken ja luvan kirjoittaa siitä, mitä juuri nyt on mielessä. Kuten kehonhuolto lievittää kehon jännityksiä, kirjoittaminen voi auttaa avaamaan mielen jumeja ja tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjoittamista voi ajatella myös eräänlaisena mielen kehonhuoltona – pienenä liikkeenä, joka avaa tilaa sekä ajatuksiin että kehoon.

Jatka artikkeliin Kirjoita kehollesi tilaa – käden liike on kehonhuoltoa

Niska-hartiaseutu jumissa? 2 tapaa helpottaa kireyttä kotona – faskiakäsittely sekä niska-hartiavenytys

Niska-hartiaseudun jumissa oleminen on yleinen tuntemus erityisesti istumatyötä tekevillä tai stressaavassa arjessa elävillä.

Usein ensimmäinen ajatus on etsiä tehokas niska-hartiavenytys – mutta joskus tarvitaan myös kudoksen käsittelyä, jotta hartia pääsee todella rentoutumaan.

Tässä artikkelissa saat kaksi toimivaa tapaa helpottaa niska-hartiaseudun kipua kotona:

  1. Lempeä niska-hartiavenytys

  2. Triggerpallolla tehtävä jumisen niska-hartiaseudun faskiakäsittely

Jatka artikkeliin Niska-hartiaseutu jumissa? 2 tapaa helpottaa kireyttä kotona – faskiakäsittely sekä niska-hartiavenytys